LISÄVALON HERÄTEVIRTA - MISTÄ?

Ajoneuvon lisävaloja ohjataan yleensä aina nk. releohjauksella, jolla lisävalot saadaan syttymään yhtä aikaa auton omien pitkien kanssa. Helpoin tapa kytkeä lisävalot releohjauksella on valmiit relejohtosarjat, joissa kytketään käytännössä kolme johtoa: virta, maadoitus ja herätevirta (joka kertoo releelle, milloin omat pitkät palavat ja "käskee" relettä sytyttämään lisävalot). Näistä virta (+) ja maadoitus (-) on yleensä hyvin selkeä, mutta se, mistä herätevirta saadaan riippuu paljolti ajoneuvosta.

Nykyään auton alkuperäisten valojen monimutkaistuessa tulee myös herätevirta lisävaloille ottaa eri tavalla kuin 10 tai 20 vuotta sitten. Keräsimme artikkeliin yleisimmät keinot herätevirran saamiseksi ja lisävalojen ohjaamiseksi. Lisäksi listasimme eri keinojen hyödyt ja huonot puolet, sekä sen, millaisissa tapauksissa mitäkin kannattaa hyödyntää.

Herätevirran "ryöstäminen"

Mihin: halogeenipolttimoilla ja xenonpolttimoilla varustetut autot

Perinteinen, helpoin ja eniten käytetty keino on napata herätevirta ajoneuvon pitkien valojen plus-johtimesta, eli siitä johdosta, jolla auton omien pitkien valojen polttimolle tulee virta. "Ryöstöliitäntä" toimii silloin, kun umpiolle tulee selkeästi johto, johon kytkeytyy virta kun pitkät valot kytketään päälle, ja virta sammuu kun pitkät valot sammutetaan. Kytkentä onnistuu käytännössä kaikkiin halogeenivaloilla varustettuihin autoihin sekä suurimpaan osaan xenon-polttimoilla varustetuista autoista. Sopivuus on helppo varmistaa esim. yleismittarilla mittaamalla, löytyykö umpiolle tulevista johdoista sopiva johto (virta tulee kun pitkät päällä ja sammuu kun pitkät kytketään pois). 

Tässä tavassa johtosarjan herätejohto liitetään suoraan pitkien valojen virtajohtoon joko kuorimalla johdosta pieni pätkä itse johdinta näkyviin ja juottamalla herätejohto siihen, tai yksinkertaisimmillaan nk. rosvoliittimellä, joka tekee pienen viillon johdon kuoreen ja nappaa signaalin sitä kautta.

Mikäli lisävalot halutaan sammuttaa vaikka auton omat pitkät palavatkin, voidaan herätejohtoon laittaa väliin katkaisija, jolla herätevirta saadaan katkaistua. Näin lisävalo ei syty, vaikka auton omat pitkät palavatkin. Tällöin lisävalo voidaan sammuttaa esim. rankassa lumisateessa tai sumussa ajettaessa sekä muissa vastaavissa tilanteissa, joissa auton omia pitkiä voidaan käyttää mutta lisäpitkää ei voida tai haluta pitää päällä.

Joissain tapauksissa autosta löytyy myös pitkille valoille oma sulake, josta herätevirta voidaan napata samalla tavoin suoraan johtosarjan herätejohdolle sulakehaaroitinta käyttäen. Tämä kannattaa tarkastaa auton ohjekirjasta.

Herätevirta CAN-väylästä

OBD-porttiin liitettävä lukija ja älyrele: XBB Dongle + Powerunit

Mihin: Uusiin autoihin ja led-valoilla varustettuihin autoihin

Monissa uudemmissa autoissa, ja esim. käytännössä kaikissa led-valoilla varustetuissa autoissa, lähi- ja kaukovaloja ei ohjata enää perinteisesti kytkemällä ja katkomalla umpiolle tai polttimolle tulevaa virtaa, vaan umpiolle tulee virta jatkuvasti ja pitkiä valoja ohjataan nk. can-väylän kautta eli käytännössä umpiolle tulee vain datasignaali, joka "käskee" umpion kytkemään pitkät valot päälle. Tällöin perinteinen "ryöstöliitäntä" ei onnistu, vaan heräte joudutaan etsimään jostain muualta.

Helpoin tapa herätteen kytkentään can-väyläohjatuissa autoissa on XBB:n älyrele. Tässä tavassa auton OBD-porttiin liitetään lukija, joka lukee auton can-väylästä tiedon, milloin pitkät kytketään päälle, ja lähettää tiedon jälleen johtosarjaan asennettuun älyreleeseen, joka tiedon perusteella taas kytkee lisävalon päälle. Kytkennän etuna on se, ettei auton omiin johtoihin tehdä mitään muutoksia. Lisäksi tällä voidaan ohjata esim. lisävalossa olevaa parkkivaloa tai vaihtoehtoisesti esim. peruutusvaloja, ja releelle voidaan määrittää, milloin lisävalo on päällä tai syttyykö se ollenkaan.

Samaa keinoa voidaan hyödyntää, jos sopivaa paikkaa herätteelle ei tunnu löytyvän, tai jos esim. auton omiin johtoihin ei haluta tehdä mitään muutoksia tai kytkentöjä. XBB:n sopivuuden omaan autoon voi tarkastaa tästä:

Herätevirran nappaaminen auton korinohjausmoduulista (BCM - Body Control Module)

Mihin: Ainakin VW konsernin MQB-alustaisiin autoihin

Vaihtoehto XBB-älyreleelle (esitelty ylempänä, nappaa signaalin auton can-väylästä OBD-portin kautta) ainakin VW konsernin MQB-pohjaisten autojen kohdalla on napata herätevirta BCM:stä (Body Control Module, korinohjausmoduuli). Tässä tavassa auton BCM-liittimestä löytyvään vapaaseen pinniin liitetään korjausjohto, joka koodataan esim. VCDS tai OBD11 ohjelmalla toimimaan siten, että johtoon tulee virta aina, kun pitkät valot palavat, ja katkeaa aina, kun pitkät valot sammutetaan. Vapaana olevaa pinniä ei pysty suorilta sanomaan, sillä se riippuu autosta ja varustetasosta ja tulee näin ollen tarkastaa aina autokohtaisesti. BCM-liittimet löytyvät kuskin jalkatilasta, konepellin avausvivun yläpuolelta.

Tämän jälkeen autoon asennetaan perinteinen relejohtosarja, jonka herätejohto liitetään BCM:stä tulevaan johtoon. Näin BCM antaa herätesignaalin releelle aina kun pitkät valot kytketään, joka taas sytyttää lisävalon. Etuna BCM-kytkennässä on, että tällöin valo voidaan ohjelmoida toimimaan jopa kaukovaloautomatiikan kanssa (tai siten, että lisävalo ei syty automaattipitkillä, mutta kun pitkät "pakotetaan" päälle, lisävalokin syttyy).

Toimii mm. seuraavissa ajoneuvoissa:

• Audi A3 Mk3 (2013–2020)
• Audi Q2 (2016–nykypäivä)
• Audi TT Mk3 (2014–nykypäivä)
• SEAT León Mk3 (2012–2020)
• Škoda Octavia Mk3 (2012–2020)
• Škoda Superb Mk3 (B8) (2015–nykypäivä)
• Volkswagen Arteon/CC (2017–nykypäivä)
• Volkswagen Golf Mk7 (2012–2020)
• Volkswagen Golf Sportsvan (2014–2020)
• Volkswagen Passat (B8) (2014–nykypäivä)
• Volkswagen Touran Mk2 (2015–nykypäivä)

Lisävalojen ohjaaminen omalla katkaisijalla

Mihin: Kaikki ajoneuvot ja valot (myös työvalot jne.)

Vaikka relekytkentä onkin yleisin kytkentätapa lisävaloille sen helppouden ja käytettävyyden (lisävalo syttyy yhtä aikaa auton omien pitkien kanssa) vuoksi, on myös tilanteita, joissa valoja halutaan ohjata pelkästään ohjaamossa olevan katkaisijan kautta. Näin on esim. silloin, kun ajoneuvoon on asennettu erilaisia työvaloja tai varoitusvaloja. Myös katolla oleva lisävalo voi olla järkevää kytkeä oman kytkimen taakse, jolloin se voidaan kytkeä kokonaan pois käytöstä esim. rankalla lumisateella.

Katkaisijoita löytyy todella paljon erilaisia, ja periaatteessa mikä tahansa katkaisija toimii myös lisävalojen ohjauksessa, kunhan katkaisija on mitoitettu valojen vaatiman virtamäärän mukaisesti. Lisäksi on saatavilla erilaisia kytkinpaneeleja, joissa yksittäisellä kytkinpaneelilla voidaan ohjata useita valoja tai kokonaisia valoryhmiä (esim. varoitusvalot, työvalot, takavalot jne.). Valikoimastamme löytyy esim. todella laaja ja monipuolinen, 9 kytkimellä varustettu Purelux Multi Switch Panel, jolla voidaan ohjata kahdeksaa laitetta tai laiteryhmää kerrallaan. Tästä löytyy myös "pikkuveli" malli, Purelux Mini Dashboard Controller.

Käytännössä kytkentä tapahtuu yksinkertaisimmillaan siten, että valojen virtajohtoon (tai maadoitusjohtoon) asennetaan kytkin, joka tuodaan ajoneuvon ohjaamoon ja kiinnitetään haluttuun paikkaan. Kun katkaisija kytketään päälle, syttyy valo, ja vastaavasti katkaisijasta valo saadaan myös sammumaan.

Lisäksi valikoimastamme löytyy kauko-ohjattavaa johtosarjaa, joka liitetään auton virtapisteeseen (esim. sulakerasialle) sekä maadoituspisteeseen. Johtosarjassa on kaksi ulostuloa (eli sillä voidaan ohjata kahta valoa). Kaukosäätimestä valot saadaan sytytettyä ja sammutettua, sekä haluttaessa kytkettyä vilkkumaan (esim. varoitusvalot). 

"Liian tehokkaan" valon ohjaaminen

Monissa ohjaustavoissa voi olla rajoituksia valon tehon suhteen. Mikäli esim. älyrele kestää vain 180W tehoisen valon, mutta sillä halutaan ohjata 300W tehoista lisävalopaneelia, voidaan tehorajoitus "kiertää" muuttamalla kytkentää hieman. 

Sen sijaan, että esim. älyreleestä (tai muitsa vastaavista ohjainlaitteista) otettaisiin virta suoraan valolle (kytkemällä valon virta-johto suoraan älyreleeseen), voidaan älyreleen virta ohjatakin toisen relejohtosarjan herätejohtoon. Näin lisävalon vaatima liian suuri virtamäärä saadaan kulkemaan riittävän suuren releen kautta, ja vastaavasti älyreleen antama pienempi virta ainoastaan ohjaa tuota suurempaa relettä (tai relejohtosarjaa). Tarkemman ohjeen aiheesta löydät täältä: Yli 180W lisävalon kytkeminen XBB-releen avulla.