Lisävalojen teoreettinen teho vs. todellinen teho

Ensimmäinen ajatus, joka tulee lähes kaikille lisävalon ostajille mieleen on se, että valon tulee olla tehokas. Mitä tehokkaampi valo, sitä parempi valoteho, ja mitä parempi valoteho, sitä parempi näkyvyys. Tämä ajatusketju on looginen, mutta lisävalomarkkinoilla se voi olla ensimmäinen askel harhapolulle. Kun sopivaa lisä- tai työvaloa lähdetään etsimään, kiinnitetään ensimmäisenä huomio valon tehoon (wattimäärään), sillä eikös se ollut suora korrelaatio sen näkyvyyden kanssa? Valitettavasti tämä ei suinkaan aina pidä paikkaansa, ja siksi olemme koonneet tähän artikkeliin muutamia pääseikkoja, joihin valonostajan kannattaa kiinnittää huomiota, jotta juuri omaan tarpeeseen sopiva valo on helppo, tai ainakin helpompi löytää.

Lisävalojen tuoteselosteita lukiessa moni saattaa kiinnittää huomiota siihen, että teksteissä puhutaan sekä teoreettisesta että todellisesta tehosta. Teoreettinen teho on usein korkeampi kuin todellinen teho, mutta toki tilanne voi olla myös toisinpäin. Jos valon teoreettinen teho on 200W ja todellinen tai mitattu teho 170W, mitä se tarkoittaa, ja mistä ero johtuu?

Mikä on teoreettinen teho?

Teoreettisen tehon määrittelyyn löytyy markkinoilta pääsääntöisesti kolme eri tapaa, joista ehdottomasti yleisin on se, että valossa käytettyjen ledien teho lasketaan yhteen (esim. 20 x 5W = 100W). Tämä luku on kuitenkin usein harhaanjohtava, sillä ledejä hyvin harvoin ajetaan maksimikapasiteetilla, koska maksimiteholla ajettaessa hyötysuhde kärsii, samoin kuin ledin elinikä. Toinen satunnaisesti käytetty tyyli on ilmoittaa valosta ihanneolosuhteissa kerran mitattu teho ja kolmas, ja onneksi tiettävästi ainakin harvinaisin tapa, on vain yksinkertaisesti keksiä joku luku, joka kuulostaa hyvältä. Kuten edellä mainitusta voi huomata, markkinassa on osittain puhtaita villin lännen sääntöjä, joiden takia teoreettiseen tehoon ei käytännössä koskaan kannata luottaa.

Mikä on todellinen / mitattu teho?

Todellinen teho on yksinkertaisuudessaan energian määrä, jonka valaisin todellisuudessa kuluttaa käytön aikana. Todellinen teho on siis se lukema, jota tuoteselosteista kannattaa hakea, sillä juuri se määrittää, kuinka tehokas valaisin on oikeasti kyseessä. Todellinen teho on myös se, joka määrittää, mitä asennustarvikkeita on turvallista käyttää (kuinka paksut johdot johtosarjassa tulee olla, minkä kokoinen rele kestää valon aiheuttaman kuorman jne.).

Syy, miksi suurin osa valojen valmistajista ja sen vuoksi myöskään valojen myyjistä ei todellista tehoa kerro on se, että sen selvittämien on vaikeaa: sitä ei voida laskea millään laskukaavalla. Todellinen teho voidaan kuitenkin mitata valosta esimerkiksi valolaboratoriossa, jollainen meiltä Valostorelta löytyy. Me tarjoamme asiakkaille raakarehelliset mittaustulokset valoista, jotta jokainen voi valita juuri itselleen sopivan vaihtoehdon. Tuotteiden teknisistä tiedoista voit tarkistaa valon teoreettisen tehon, mutta myöskin Valostoren mittaaman tehon. Lisäksi mittaamme valojen valotehon (lumenit), värilämpötilan (kelvinit) sekä valokeilan kantaman (@ 1 lux). Meille oikeiden tulosten ilmoittaminen on itseisarvo ja erityisen tärkeää siksi, että tässä markkinassa teknisten tietojen liiloittelu on enemmän sääntö kuin poikkeus.

Hyötysuhde – sähköstä valoksi

Valon hyötysuhde kuvaa sitä, kuinka tehokas energiamuunnos on, eli kuinka suuri osa syötetystä energiasta muuttuu todellisuudessa hyödylliseksi valoksi. Perinteisen hehkulampun hyötysuhde on hyvin alhainen, koska suurin osa energiasta muuttuu lämmöksi valon sijaan. LED-valaisimilla hyötysuhde on huomattavasti parempi, mutta eri LED-komponenttien välillä voi silti olla suuria eroja. Korkealaatuinen LED ja tehokas liitäntälaite varmistavat, että suuri osa valon tehosta muuttuu todella valoksi, eikä ns. "hukkaenergiaksi" valaisimen sisällä.

Teho vs. suorituskyky

Watti on sähkötehon kulutuksen mittayksikkö, ei suora mitta sille, kuinka paljon valoa valaisin tuottaa. Esimerkiksi 200W lisävalo kuluttaa enemmän sähköä kuin 100W lisävalo, mutta se ei välttämättä tarkoita, että se valaisee kirkkaammin. Wattimäärä kertoo itseasiassa loppupeleissä hyvin vähän valon todellisesta suorituskyvystä. Saadaksesi hyvän käsityksen siitä, kuinka tehokas lisävalo todellisuudessa on, sinun kannattaa tarkastella mitattuja teho- ja lumen-arvoja, sekä kiinnittää myös huomiota valosta mitattuun valokuvioon sekä valokeilan mitattuun kantamaan.

Alla olevasta taulukosta näet konkreettisen esimerkin siitä, kuinka teho ei kerro kaikkea valon valaisuominaisuuksista:

Vaikka halpa lisävalo kuluttaa 50% enemmän virtaa, se tuottaa huomattavasti vähemmän valoa kuin laadukkaampi vaihtoehto.

Sopivaa lisävaloa valittaessa valokuvio on valotehon lisäksi yksi merkittävimmistä tekijöistä, sillä se määrittää, minne valo leviää: pistemäinen valokeila kantaa kauas, mutta ei valaise tienreunoja kovin tehokkaasti, kun taas leveä valokeila valaisee tienreunat, ojat ja pientareet hyvin, mutta ei kanna välttämättä kovin kauas. Yleisin tieliikennekäyttöön suositeltu valokeilan muoto on nk. yhdistelmävalokeila, joka nimensä mukaisesti yhdistää sekä kauas kantavaa spottikeilaa että leveästi teiden laidoille levittyvää valoa.

Valo voi siis olla nimellisesti todella tehokas, mutta mikäli valokeilan muoto ei vastaa haluttua, kattaa se kuljettajan tarpeet jopa huonommin kuin vähemmän tehokas, mutta oikeantyyppisillä valokeilalla varustettu valo. Valostorella mittaamme lisävalojen valokuviot ja julkaisemme ne myös tuotesivuille, jotta asiakkaiden on helppo etsiä valoa, joka vastaa omia mieltymyksiä ja tarpeita.